Kukaan ei tätä blogia luekkaan, joten ei sillä suuremmin väliä. Alkoi vaan tökkiä - mulla ei ole tarpeeksi energiaa nähdä vaivaa tälläiseen kyhäelmään just nyt, enkä enää saa mitään iloakaan tästä. Tuntuu, ettei mulla ole mitään fiksua sanottavaakaan ja näin.
Turha mun on tuntemattomille yrittää selittää mun elämää.
Mutta muutama juttu vielä: oon alkanut kirjoittaa mun kirjaani. Se tarina kasvaa mun sisällä ja nyt tuntuukin, että siitä saattais tullakkin jotain. Juoni on heittänyt kuperkeikkaa ja nyt vihdoin se sai semmoset mitat, että pystyin aloittamaan.
Etenemisvauhti sen kanssa on hyvin hiljainen. Ei ole mitään kiirettä, hissunkissun vaan eteenpäin ja tunnustelen tarinaa. Joskus on tavoitteena saada se valmiiksi.
Oon kanssa rakastunut uudestaan Harry Potteriin parin vuoden jonkinmoisen tauon jälkeen. Ihana kirjasarja ja niin paljon muistoja...
Jos jotain vielä kiinnostaa mun tekemiset ja selitykset, suosittelen siirtymään Tumblr:iini (englanninkielinen). Varokaa vaan fanityttöilyä ja yltiöllistä rebloggailua!
P.S. Tää blogi jää tänne. Katotaan sitten myöhemmin enemmän.
